Yöllinen postaus

Hyvä Suomen kansa, täällä minä, yöllinen ystäväsi Liisa lenkkeilijä. Tänä yönä tein jtn historiallista ja hienoa! Aloitin nimittäin uuden harrastuksen. Lähdin lenkille. Juoksin kuulkaas kokonaiset neljäkymmentä (40) minuuttiä. Tälläistä ei ole kuunaan aikaisemmin tapahtunut. Ainakaan keskellä yötä. Olin kyllä myös keskiviikkona aamulla klo 07:30 samanmoisella retkellä. Sanovat hulluksi. Katsotaan vaan kuka nauraa ensi kesänä, kun vaatteet lentävät narikkaan. Aamulla herään ja vien erään miehen pikkusiskon heppailemaan ja samalla vedämme siinä pienehkön lenkin. Tavoitteeni on mennä myös lauantaiyönä eli ensiyönä juoksemaan pitkin maita ja mantuja. Vaikutan omasta mielestäni sekopäiseltä, entä sinusta? Tämä on outoa ja aina vaan oudommaksi menee. Kuvittelen puhuvani tämän hyvin matalalla, salaperäisellä ja hieman miesmäisellä äänellä, kuin salapoliisi Tanskan yössä pimeällä kujalla. Mitä? En todellakaan tiedä. On aika mennä nukkumaan. Kyllä. Sori Veera. Ja kaikki muutkin.