Loppuun vielä kuva minusta krapulaisena siskoni luukussa Otaniemessä. Olen tässä juurikin kävellyt umpipäissäni aamuisella vaikka ja kuinka monta kilometriä pitkin Espoota ilman minkäänlaista hajua missä olen. Onneksi Maria löysi minut hortoilemasta jossain Tapiolan hoodeilta.
Ainiin joo ja usko tai älä, tämä vkl tulee olemaan vesiselvä ja myös ensi vkl. Kyllä! Minulle on naurettu, kun olen tämän ilmoille leiskauttanut, muuta todistan itseni oikeaksi. Veera on myös mukana tässä pläänissä. Alunperin suunnitelmana oli olla tällä linjalla kokonainen kuukausi, mutta on sen verta hienot pääsiäisjuhlat tulossa, että kyllähän sen kunniaksi on lasillinen kuohuvaa nostettava. Ja kun sen kerran nostaa niin tietäähän sen miten se sitten menee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi